lapinkiertue 28.4.--> - 12.05.2008

Ylläs Rocks – Lapin kiertue!

Vapun lämpimät ilmat olivat pääteema, kun orkesterimme suuntasi Ylläksen tunturimaisemiin! Musta Mersu on yllätysmukava matkapeli, kun aurinko oikein porottaa. Ilmastointi on täysin yliarvostettu lisälaite, joten suhteellisen lämpimissä olosuhteissa saatiin taas kerran matkustaa. Matkapäivää edeltävänä iltana poikettiin koko orkesterin voimin Oulussa legendaarisissa nelivitosen sunnuntaijameissa, ja täytyy sanoa, että Resiina näytti kyntensä…Mahtava virkistysiltama, joka tosin ei seuraavana päivänä enää tuntunut virkistävältä…☺ Buahahaa, hauskaa oli ja se on pääasia. No mutta asiaan…

Ylläsjärven kylpylähotelli Saaga toivotti meidät aurinkoisena maanantaina lämpimästi tervetulleeksi notkuvalla seisovalla pöydällään, ja taas se kuuluisa ruokahuolta tuli hoidettua heti roudauksen jälkeen. Ensin työt, ja sitten herkkuja mahan täydeltä. Ai että! Soittosetien hemmottelua, sanon minä. Pikaisen soundcheckin jälkeen oli hetki aikaa relata, ja sitten taas työn touhuun. Paras sesonki oli jo selvästi taakse jäänyttä elämää, sillä parketti oli kovin tyhjän oloinen miltei koko illan. Paras piikki osui kuitenkin päätähtemme seteille, joten siinä mielessä hommassa oli mieltä. Ilta sujui leppoisan iskelmän merkeissä, ja ainakin allekirjoittaneen äiti tykkäs! Ja sehän on tärkeintä. ☺ Toisaalta, kukapa nyt ei Juhasta tykkäis, vai mitä?!

Tiistai oli välipäivä, ja Markon ja Juhan kanssa suunnattiin mäkeen, kuinkas muuten! Vesku ja Harri jäivät hotellille hoitamaan kevätflunssaa, samalla kun me muut uhmasimme painovoiman lakeja Maailman Cup-rinteessä. Kempeleen snoukkausexpertti näytti lautailun mallia, ja siltä seisomalta vaihdettiin Maken kanssa sukset lautaan. Pudotus 718 metrin korkeudesta alas lumista mäkeä pitkin menikin loistavasti, lukuun ottamatta vähintään viittäkymmentä kuperkeikkaa etu-ja takaperin,  paria mahalaskua, ja erinäisiä pyllähdyksiä. Kumpikin oltiin siis ensimmäistä kertaa laudan kanssa mäessä. Marko sai ekasta laskusta tarpeekseen ja vaihtoi takaisin suksiin, mut meikä hikoili koko päivän laudan kans. Ja kyllähän se siitä pikku hiljaa lähti kulkemaan…Mahtava laji, ei muuta ku ensi talvea odotellessa…Niin joo, ja solistimme tyylitteli iltapäivällä hyppyreistä jos jonkinmoisia suorituksia. Ja jos jonkinlaisin lopputuloksin. Välillä käytiin korkealla ilmassa, ja välillä syvällä lumessa. Muutama vaaratilannekin oli, joku hullu oli istuttanut mäntyjä hyppyrin taakse…Vai oliko sitä vauhtia sittenkin liikaa…No, pääasia, että säilyttiin elävien kirjoissa.

Keskiviikkona suunnattiin (paikat mustelmilla) Äkäslompolon puolelle, ja kohti Pipolan vappubileitä. Aurinko paistoi täydeltä terältä, ja 20 asteen helle avitti sihijuoman myyntiä kummasti. Pipolan terassi oli aivan täynnä orkesterimme saapuessa paikalle. Roudaus ja check normaalisti, raikkaat virvokkeet nassuun, ja ei kun saunan lämmitykseen. Tosin meinasi jäädä sauna lämmittämättä, kun mökin avain oli epähuomiossa vaihtunut väärää, ja näin ollen lukko pysyi kiinni. Vaikkakin jokainen orkesterin jäsenistä vuorollaan halusi näyttää, kuinka se lukko avataan. No, pikainen puhelinsoitto toi mukanaan avun, ja näin saatiin sauna lämpenemään. Majoituspaikka oli kerrassaan mainio, tilaa olisi ollut vaikka toisellekin orkesterille. Ja löylyt oli hyvät, niistä kiitämme. Iltamat starttasivat puoli kympin maissa, ja juhlakansaa tuli paikalle tasaiseen tahtiin, ja Vappuaaton humpat olivatkin oikein vauhdikkaat ja mukavat. Siman juonti selvästi rentouttaa, ja antaa tarvittavan alkusysäyksen kohti tanssiparkettia. Kiitokset vaan kaikille juhlijoille, lystiä oli!

Seuraavana aamuna kamat kasaan ja kohti Oulua. Päivä oli taas niin lämmin, että Tornion alapuolella pysähdyttiin levähdyspaikalle grillaamaan. Vesku osti huoltsikalta kertakäyttögrillin, ja makkaraa oli eväänä jo valmiiksi. Viralliset grillikauden avajaiset siis vietettiin 1.5., ja oli niin mukavaa, että varmasti otetaan uusiksi heti, kunhan ilmat taas lämpenee!

Perjantain piti olla vapaa, mutta Janne Tulkin sairastuminen johti siihen, että Resiina suuntasi kulkunsa vapaapäivän sijasta Tornion Kaupunginhotelliin. Kauniin päivän ilta olikin onnistunut, väkeä oli paikalla mukavasti, ja aamupäivän treenit olivat uudistaneet Juhan ohjelmistoakin muutamien uusien rallien muodossa. Ja kun kohti kesää mennään, niin varmuudella lavoilla tullaan kuulemaan uusia kappaleita…

Torniosta iloinen orkesterimme suuntasi kulkunsa kohti Sievin Urjanlinnaa. Aurinko se vaan jaksoi porottaa, ja oli hyvin lähellä, ettemme heittäneet talviturkkia lavan viereiseen järveen, mutta orkesterissa kiertänyt orastava kevätflunssa sai kuitenkin mielemme viime hetkillä muuttumaan. Vaikkei järvi ollut enää edes jäässä… ☺ Urjanlinnan tunnelma oli hyvin lämmin, ja kevään ensimmäinen lavakeikka näki päivänvalon. Mukavaa, kun tulee kesä, ja päästään taas kiertämään perinteikkäitä lavoja. Niiden tunnelma on aina käsin kosketeltavissa! Kaunis lava kauniilla paikalla, ja taitavat tanssijat takasivat sen, että ilta oli taas varsin viihdyttävä. Ainoa miinus oli, kun ei voinut samaan aikaan seurata Suomen lätkäpeliä Saksaa vastaan…No mutta, pieni miinus tässä tilanteessa. Ja Suomi voitti ilman meidänkin kannustusta…Solistillamme orastava flunssa eteni siihen malliin, että sunnuntain huippulukemiksi kirjattiin +38,9 astetta varjossa. Eli kuumetta pukkas heti kohta rajusti. Juhan ois kuitenkin pitänyt mennä sinne järveen jäähdyttelemään…

No, onneksi kiertue saatiin päätökseen ja kunnialla hoidettua ennen kuumeen nousua, taas muutama päivä aikaa levätä ennen seuraavia koitoksia…Välipäivät meneekin tehokkaasti Leijonia kannustaessa, joten ei muuta ku peukut pystyyn kotisohvilla, ja suomipoika hirmuseen liitoon!!!  Katse kiekkoon, lapa jäähän ja nimi lehteen –näillä mennään!

-J:n ja koko joukkueen puolesta, Samppa

Näytä arkisto >