Kelejä pidelly! - 04.03.2010

Tervehdys keikkapäiväkirjan puolelta!

Saatiinhan se uusi keikkakausikin käyntiin. Pikkasen tuntui oudolta miettiä logistisia kuvioita loman jäljiltä, miten saadaan ympäri suomea levähtänyt bändi kamoineen yhteen ja samaan paikkaan. VR ja Matkahuolto kumminkin suostuivat yhteistyöhön ja ratkaisu löytyi. Kalleinhan se monesti on juuri se mukavin :)

Helmikuun eka keikka päräytettiin Vanhan Tanssikellarissa hesassa. Mukavasti oli porukkaa kertynyt paikalle, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin. Keikka oli sikäli ainutlaatuinen, että rumpujen taakse astui ensi kertaa Adam Kolankiewicz. Aatu tullaan näkemään kevään aikana useillakin keikoilla. Aatun soitto taisi käydä sen verran sukan alle myös niin sanotulla "ei paritanssia harrastavalla" yleisöllä, että myös yksintanssisuorituksia lavan edustalla oli havaittavissa. Eipä tuo kai ole kumma...onhan Aatulla vankka kokemus niin tanssi-, iskelmä-, rock- kuin bilebändeistäkin.

Siitä matka jatkui lyhyeksijääneiden yöunien jälkeen kohti Kuopiota. Kuopiossa meitä odottikin herrkullinen, puitteiltaan hieno, ravintola Puikkari. Aikaisen roudausajan takia jäi mukavasti aikaa mahtavalle ruokailulle ja saunomiselle. Bändi soitteli alkuillasta perusiskelmää ja Juhan astuessa lavalle, meininki nousi pikkuhiljaa kohti kattoa ja lopulta ehkä ylikin. Kuopio tanssii ja soi...niin kuin Juice asian on ilmaissut.

Tampereen läntisellä puoliskolla, eli pohojanmaallapäin, pyörittiin kolmen keikan verran. Näillä keikoilla rumpalin pallilla istuskeli Kerkelän Karri. Lappajärven kivitipussa vietettiin perusperjantaitanssit. Mieleen tuostakin päällimmäisenä jäi tietysti ruoka, eli maanmainiot pitsat. Kiitos niistä keittiöhenkilökunnalle! Tanssivaa kansaa oli paikalle saapunut jonkin verran, mutta mitään ahtauttahan ei parketilla ainakaan ollut.

Tähän väliin mahtui Juhalle keikka Iskelmägaalassa Tampere-talossa. Hienosti Juha keikan veti kovassa seurassa. Ja biisinähän tietysti oli ”Olen lähelläsi”. Ehdokkuuksiakin pokaaleille oli, mutta ne jäivät tänävuonna saamatta. Vuoden suuria voittajia taisivat olla Lauri Tähkä ja Yö-yhtye.

Heti seuraavana perjantaina olikin vuorossa Kurikan Pitkä-Jussi. Yllättävän hyvin syttyvä yleisö sulatti musiikin laidasta laitaan...ja siirtyikin Juhan settien jälkeen vielä jatkoille alakerran diskoon. Siellä loppumetreille asti soitteli paikallisen murteen osaava bilebändi.

Lauvantaina siirtyminen Kankaanpäähän ei ollut totuttuihin kilometrilukemiin verrattuna yhtään mikhään. Aika pitkälle iltapäivään lepäiltiin Kuriikas ja vasta neljän nurkilla lähdettiin ponnistamaan kohti Ravintola Siiliä. Mukava vastaanotto oli heti sisään astuttaessa, kun pientä roudauspurtavaakin oli tarjolla. Lupaus tulevasta tukevammastakin purtavasti pidettiin, eli mitään hätäähän ei ollut (eli täälläkään ei se nälkä päässyt vaivaamaan, kiitos Niko!). Roudaus ja soundcheck tehtiin sekavissa lämpötiloissa, kun ulkona vielä oli kumminkin se parikymmentä astetta pakkasta....sisälle hieman enempi lämpöasteita. Laitteet saatiin sulateltua, soundcheck tehtyä ja päästiin majoittautumaan läheiseen hotelliin. Kiire ja ressihän siinä aina melkein tulee, eli ei niin kauaa ihmetelty, kun oltiinkin jo lavalla. Porukkaa oli oikein mukavasti ja taas kerran meininki oli aivan mahtava.

Maaliskuu starttaillaan porissa la 6.3 Ravintola Satakunnassa. Kaikki sinne!

terveisin

Janne alias Jean Salkovich

Näytä arkisto >